tiistai 24. marraskuuta 2009

Epäonnea Portugalin MM-kisoissa

Portugalin MM-kisoissa tiimi aloitti vahvasti ja oli kahden vuorokauden kisaamisen tietämillä hyvin kärkikahinoissa mukana. Putkurin akillee äityi kuitenkin trekkaamisesta ja pyörän työntämisestä ylämäkeen niin kipeäksi, että matkan jatkaminen ei ollut mahdollista vaan joukkue joutui keskeyttämään.

Kisassa voiton vei vahva Brittijoukkue: Helly Hansen ja toiseksi puristi ehkä eniten töitä tehnyt vakiomenestyjä: Nike USA:sta.

Kisa alkoi yhden päivän "prologilla", jossa määräaikana piti kiertää rastit Cascaisin ympäristössä. Ajalla ei ollut merkitystä kunhan kiersi rastit annettuun määräaikaan. Määräaika oli keskivertotiimeille tiukka ja moni joutuikin lyhentämään reittiä ehtiäkseen maaliin ajoissa. Aluksi oli pientä hubailua kaupunkiympäristössä: surffaamista, jousiammuntaa, petankkia ym. kikkailua. Tämän jälkeen käytiin reissu maastossa juosten, luistellen ja pyöräillen. Tiimimme kiersi reitin "pintakaasulla" suuremmin rehkimättä. Jo alussa huomattiin, että pysytään helposti tosissaan puhkuneiden Niken, Buffin ja ruotsalaisten kyydissä. Lupa oli siis odotttaa hyvää kisan jatkuessa.

Toinen kisapäivä starttasi Lousasta, jonne siirryttiin bussilla noin 300 km yötä vasten. Maasto oli hienoa, syvien, jyrkkien ja rehevien kanjonien sekä karujen mäkien vuorottelemaa matalaa vuoristoa. Alueella oli runsaasti pieniä ja vanhoja kyliä, kanjoneita ja kymmeniä lähteitä, joista sai juomakelpoista vettä matkan aikana.

Aluksi polkaistu 45 km trekki (2500m nousua) sujui tiimiltä hienosti ja osuuden lopussa olleeseen kanjoniin tultiin ensimmäisenä. Kanjoni sujui hyvin joukkueen liukastelessa vaikeakulkuista kanjonia tetsaamalla eteenpäin: 1 km ja 45 minuuttia, ei paha! Pyöräilyn vaihtoon tultiin noin 10 min johdossa Nikeen. Toinen pätkä oli 100 km pyöräily (nousua 6000m). Pyöräilyn alussa muutama joukkue ohitti meidät nopeammalla vaihdolla, mutta kisan tässä vaiheessa tällaisella kiirehtimisellä ei ollut merkitystä. Vaihdossa me sentään syötiin herroiksi ja Putkuri joutui vielä vaihtamaan tyhjenneen kumin.

Pyöräosuudella oli tiukaa nousua 500-1000m pätkissä ylös pilvisumuun tuulimyllejen valtakuntaan sekä vastavuoroisesti tiukaa laskua alas laaksoihin. Pyöräily sujui pienin harharetkin sumun ja yön vaikeuttaessa suunnistusta. Suurempia ongelmia ei ollut ja tiimin vauhti oli kelpoa ja pirteää. Yö siinä meni pyöräillessä ja vaihtoon rullattiin aamun sarastaessa. Pikainen ilmäys vaihtolistaan osoitti, että edellä oli vain kaksi joukkuetta, jotka olivat kiertäneet kaikki pakolliset rastit. Hyvää työtä siis, jatkossahan oli meidän lajeja: Trekkiä ja melontaa runsaasti.

Seuraavaksi edessä olisi ollut 40 km trekkaus, mutta Tommin jalka oli äitynyt siihen kuntoon, että pyöräilykin oli vaikeaa. Tässä ei auttanut muu kuin nostaa kädet pystyyn. Ei auttanut jalkahoidot, ei Lorpenin huippusukat ei Ice Bugin uudet Hikotkaan vaan hyväkuntoisena ja rakottomilla jaloilla etenevä voitontahtoinen joukkue joutui jäämään vaihtoon odottelemaan huoltoautoa ja kuljetusta soppakattiloiden ääreen.

Loppukisa katsottiin vaihtopaikoilta ja tsempattiin muita joukkueita. Mukavaa oli katsoa takavuosien joukkuetoverin: Jukka Pinolan ahnasta menoa Buffin riveissa. Jukka on selkäongelmien jälkeen päässyt hyvään vetoon ja se näkyi otteista. Ainoa enää kisassa mukana oleva suomalaisjoukkue: ScandinavianOutdoorStore.com taisi puskea kisan pisimmän matkan kerättyjä rastien lukumäärää kohden. Hatunnoston arvoinen teko vetää 60 km trekkejä asfalttilla käymättä yhdelläkään rasteilla! Taktiikka se tämäkin on ja toi nyt SM-sarjan ykköspaikan muiden maanmiesten keskeyttäessä. Varsinaisessa kisassa Skandinavian Ulkoilijat eivät toki yltäneet kärkipäähän.

Lopulta voiton korjasi yllättäen Brittijoukkue HellyH, joka ymmärsi järjestäjien kisaformaatin ehkä muita keulaporukoita paremmin. Tässä vaiheessa harmitti erityisesti, koska viime vuoden kokemusten ja ennakkosuunnittelun perusteella meidän laatima taktiikka olisi toiminut juuri brittien tapaan. Alusta lähtien tarkoitus oli jättää kaikki bonusrastit väliin ja katsoa oikopaikat siten, että "cut-Offeihin" ei jäädä. Nyt vastaavalla takiikalla lähes nimetön Brittiyhdistelmä kuittasi voiton. Täytyy toki tunnustaa, että britit menivät kyllä kovaa ja järkevästi monien muiden puskiessa turhaa ymmärtämättä kisan luonnetta. Jo Skotlannin MM-kisassa sama joukkue taisteli kärjessä viime hetken loukkaantumiseen saakka. Ei mitään "säkämiehiä" siis.

Takki on tyhjä, vuoden satsaus valui hiekkaan. Muistot ja muutama merkkipaalu ja hyvä muisto jää elämään tältä vuodelta. Uusi vuosi ja uudet kujeet, meno jatkuu.

Cascais vaikenee,
-Seqpo-